Terveydenhoidollinen jalkojenhoito

13.3.2026 Tekijät: Sanna Salo, lähihoitaja ja jalkahoitaja, Ossi Aro fysioterapeutti-DNT, osteopaatti, hieroja.

Terveydenhoidollinen jalkojen hoito sopii kaikille, mutta erityisesti niille, joilla on jalkojen kuntoon vaikuttava perussairaus kuten diabetes, nivelrikko, reuma, tai iän tuomia vaivoja kuten liikkumisen rajoitteita, alaraajojen heikentynyt verenkierto tai ääreishermoston toiminta.

Urheilijat ja aktiiviliikkujat hyötyvät jalkojen terveyden ylläpidosta, sillä rasitus tai heikentynyt ihoterveys, kynsiterveys tai rasitusvammat voivat vaikuttaa aktiiviseen elämäntapaan, pahimmillaan estää liikkumisen, jos jalkojen terveys on heikentynyt.

- Älä jää vaivojesi kanssa yksin! Ihomuutokset kuten kivuliaat känsät ja kovettumat, tai kynsimuutokset kuten kivulias sisäänkasvanut kynsi, ovat hoidettavissa.

Mitä on terveydenhoidollinen jalkojenhoito?

Tiivistetysti
Terveydenhoidollisessa jalkojen hoidossa hoidon suorittaja on terveydenhuollon ammattilainen, joka on Valvira ja Soteri -rekisteröity palvelun tuottaja.

Tärkein ero esimerkiksi kosmetologin tekemään jalkahoitoon, on ymmärrys jalkojen sairauksista, niiden vaatimasta erityishuomiosta hoidossa sekä vaatimukset hygienissa.

- Hoidossa osataan ottaa huomioon mahdolliset perussairaudet sekä jalkojen sairaudet kuten kynsimuutosten, ihomuutosten ja varpaiden oikaisuhoito.
Terveydenhoidollinen jalkojenhoito on toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää hoitoa, joka keskittyy jalkojen terveyteen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn pelkän esteettisen hoidon sijaan. Se on erityisen tärkeää riskiryhmille, kuten diabeetikoille, reumaatikoille ja ikääntyville.

Terveydenhoidolliseen jalkojen hoitoon sisältyy tavallisesti:
- Hoidon tarpeen arviointi: Jalkojen rakenteen, ihon ja kynsien kunnon tarkastus sekä mahdollisten riskitekijöiden tunnistaminen.
- Ihomuutosten hoito: Kovettumien, känsien ja halkeamien (etenkin rakoilleen ihon) oikeaoppinen poistaminen sekä ihon rasvaus joustavuuden ylläpitämiseksi.
- Kynsien hoito: Kynsien oikeaoppinen leikkaus, ohennus (jos kynnet ovat paksuntuneet) ja sisäänkasvaneiden kynsien hoito.
- Yksilöllinen ohjaus: Kotihoito-ohjeet, rasvaussuositukset ja opastus sopivien jalkineiden tai sukkien valintaan.

Vaarivaan jalkahoitoon kuuluu lisäksi esimerkiksi kynsisienen fototerapia tai kevennysten (kuten varvassuojien) valmistus.

- Ero kosmeettiseen jalkahoitoon on vaadittu hygieniataso ja terveydenhoidollinen työote, eli terveydenhoidollinen jalkahoitaja huomioi perussairaudet ja pyrkii ehkäisemään vakavampia komplikaatioita, kuten haavoja ja infektioita.

- Fysioterapiassakin hoidetaan alaraajojen terveyttä terveydenhoidollisella työotteella, mutta sen painopiste on kivun hoidossa ja toimintakyvyn parantamisessa. Hieronnassa ja osteopatiassa ei ole terveydenhoidollista työtotetta, vaan siinä keskitytään hyvinvoinnin kohentamiseen. Fysioterapiasta voit lukea lisää tästä. Meillä terveydellinen jalkojenhoito ja fysioterapia tehdään yhteistyössä.

Mitä terveydenhoidollisen jalkahoitajan vastaanotolla tyypillisesti tapahtuu?

- Hoito suunnitellan asiakkaan kanssa yksilöllisesti, olipa vaivasi pieni tai vaativampi. Kynsien- ja ihomuutosten hyväksi voidaan tehdä paljonkin hoitolassa ja kotona jatkaa omahoidolla. Saat lisäksi omahoidon ohjausta käyntisi yhteydessä.

Lisäksi teen tarpeiden mukaan,

- Kynnenoikaisuhoito, menetelminä Podofix ja titaanioikaisu.

- Silikoniortooseja, yksilöllisesti muotoiltuna varpaiden virheasentoja korjaamaan/suojaamaan.

- Kovettumien ja känsien poistot mekaanisesti ja turvallisesti.

- Kynsiproteesi vaurioituneen kynnen ohjaukseen. Valmistetaan akryylista yksilöllisesti.

Jalkapeilin avulla kartoitamme jalkojen asennon ja sen mahdolliset vaikutukset jalkojen hyvinvointiin. Tarvittaessa ohjaan eteenpäin jalkaterapeutille, mikäli esimerkiksi hyötyisit henkilökohtaisesti valmistetuista pohjallisista.

Jos toivot hoidon yhteydessä kynsien lakkausta, otathan oman kynsilakan mukaan, myynnissä myös pieni valikoima lakkoja.

Omahoidon merkitys jalkahoidon välissä on tärkeää jalkojen terveyden ylläpitämiseksi

Omahoidon ohjauksen tekee terveydenhuollollinen jalkojenhoitaja. Se voi sisältää esimerkiksi diabeetikolle:

- Päivittäisen tarkastuksen esimerkiksi peilin avulla, jossa seurataan

- Jalkapohjien ja varvasvälien kuntoa seuraaminen.

- Voiteen käyttö päivittäin (ei varvasväleihin) ihon joustavuuden ylläpitämiseksi.

- Sopivien jalkineiden käytön ohjaus. Kenkien tulee olla riittävän tilavat ja suojata jalkaa kolhuilta

Riskiryhmien luokittelu ja sopivat terveydenhoidollisen jalkahoidon hoitovälit

Terveydenhoidollinen jalkahoitaja osaa määritellä riskiryhmien suositellut hoitovälit, jotka riippuvat riskiluokasta. Riskiluokat määritellään yksilöllisesti, mutta pääpiirteisesti ne ovat seuraavan kaltaiset:
- Diabeetikot:
-Riskiluokka 0–1 (pieni riski): Jalkojen tarkastus ja omahoidon ohjaus kerran vuodessa.
-Riskiluokka 2–3 (suuri riski): Jos jaloissa on tuntopuutoksia (neuropatia), verenkiertohäiriöitä tai virheasentoja, jalkojenhoitajan tekemä hoito on tarpeen 1–3 kuukauden välein.
Reumaatikot: Hoitoväli on usein 6–10 viikkoa riippuen lääkityksestä, ihon ohenemisesta ja mahdollisista nivelmuutoksista.
Ikääntyneet: Suositeltava väli on yleensä 2–4 kertaa vuodessa ehkäisemään kynsimuutoksia ja kovettumia, jotka voivat haitata liikkumista.

Joskus heikon alkutilanteen takia alkuun käyntejä on tiheämmin, ja niitä voidaan harventaa jalkojen terveydentilan kohentuessa.

Milloin riskiryhmäläisen on syytä hakeutua lääkärin hoitoon tai sairaalahoitoon nopeasti?

Riippumatta suunnitellusta hoitovälistä, diabeetikon tai muun riskiryhmäläisen tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitopaikkaan parin vuorokauden sisällä, jos jalassa havaitaan ihorikko tai haava, joka ei osoita paranemisen merkkejä. Vakavassa tapauksessa kuten tyrehtymättömässä verenvuodossa yhteys on syytä ottaa sairaalaan. Tällaisissa tilanteissa palvelee julkinen terveydenhuolto kuten oma terveyskeskus tai sairaala.

Jalkahoitoon on syytä olla nopeasti yhteydessä, kun riskiryhmäläisellä on punoitusta, kuumotusta tai turvotusta varpaan tai kynnen ympärillä. Uusi kovettuma tai känsä, jonka alla tuntuu kipua, mikä voi viitata alkavaan haavaan.

Omahoidon merkitys jalkahoidon välissä on tärkeää riskiryhmäläiselle jalkojen terveyden ylläpitämiseksi, koska sillä pystytäänehkäisemään terveydentilan heikentyminen.
Omahoidon ohjauksen tekee terveydenhoidollinen jalkojenhoitaja.

Terveydenhoidollinen jalkahoitaja

p. 09 3236403

Jalkahoitaja on koulutettu Soten rekisteröity, Valviran hyväksymä terveydenhuollon ammattilainen.

Yleisimpiä syitä hakeutua jakahoitajalle:

- hankalat / laajat kovettumat

- halkeilevat kantapäät

- sisäänkasvanut kynsi

- känsät, syylät

- kynsisieni, muut kynnen paksuuntumisen vaivat

- diabeetikon jalkojen kunnon arviointi ja hoito

-kipu jaloissa, virheasennot varpaissa

Hoito suunnitellaan asiakkaan tarpeen mukaan yksilöllisesti.

Lisätietoja:

www.sannanjaloin.com